Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Neljäs kirjani on ilmestynyt 2018!

 

Vanhan talon aarre

ISBN 978-952-80-0218-5

64 sivua

 

 

Kustantaja Books on Demand. Median edustajat, blogistit, toimittajat voivat tilata arvostelukappaleen osoitteesta:  lehdisto@bod.fi

Kirja tulee saatavaksi eri nettikauppojen kautta ja on saatavilla jo ainakin seuraavissa:

Adlibris

Amazon

Prisma

Suomalainen kirjakauppa

Kirja on saatavilla myös e-kirjana hintaan 3,99, kahdeksan ensimmäisen viikon aikana hintaan 1,99 (siis noin heinäkuun ensimmäiselle viikolle asti.

 

Roosa menee kesälomalla maatilalle serkkujensa Emmin ja Aleksin luo. Pihapiirissä on tilan vanha päärakennus nyt autiona varastona ja leikkipaikkana. Emmi ja Aleksi esittelevät vanhan rakennuksen monia huoneita Roosalle ja lapset innostuvat puuhailemaan vanhassa talossa. Talon keskellä on jännittävä lukittu huone, jonka ovet lopulta avataan. Huoneesta löytyy pieni aarre, mutta se katoaa pian. Kuka onkaan syyllinen?


Tarinan vanhalla maalaistalolla on esikuvansa autioksi jääneessä maalaistalossa, jossa itse leikin kouluikäisenä Konginkankaalla Keski-Suomessa.

 

Satunnaisotteita kirjasta

 

Olen siis itse asunut lapsuuteni ja nuoruuteni maatilalla Konginkankaalla Keski-Suomessa. Vuotta paria ennen kuin aloitin koulunkäynnin meidän uusi talo valmistui ja vanha talo jäi tyhjilleen. Kesti useita vuosia ennen kuin sen hirret myytiin jollekulle mökkihirsiksi ja talo purettiin. Noiden vuosien ajan vanha talo toimi varastona mm. tavaroille, joita ei siirretty uuteen taloon, ja lehtipinoja muistan siellä olleen useita. Yhteen huoneeseen pystytettiin isot kangaspuut ja saliin itse tehty pingispöytä.

Kuvaan tarinassa taloa sellaisena kuin sen muistan. Tuvassa oli todella jyhkeä kiviuuni, jonka lämpimällä pankolla lämmittelimme kylminä talvi-iltoina silloin, kun siellä vielä asuimme. Uunin päälle vei kiviset portaat seinän vierustalla ja kun talo jäi autioksi, rakensin kavereitteni kanssa sinne erään kesänä yhden huoneen leikkiasunnon, jota kutsuimme boksiksi. Yläkerran ainoaan huoneeseen rakensin kaverini ja serkkuni kanssa barbien asunnot. Leikimme itse asiassa vain vähän leikkejä barbeilla, sillä meistä oli hauska rakennella asuntoja ja kun yksi alkoi remontoimaan barbikotiaan, toisetkin innostuivat. Matokudekeräsotaakin leikin yhden serkkuni kanssa, mutta kummitteluleikkejä, joita kirjassa kuvaan, ei tullut oikeasti leikittyä.

Tämä tarinahan on siis keksitty eikä mitään aarretta tuosta oikeasta talosta löytynyt. Talo oli kuitenkin yksi iso osa lapsuuttani ja eräänä päivänä tajusin, että halusin kertoa siitä jonkinlaisen tarinan. Kesti vielä vuoden tai pari ennen kuin keksin juuri tämän tarinan, jonka nyt ilomielin jaan kaikkien teidän lukijoitten kanssa. Lukuiloa!

 

 

©2018 Eijan kertomukset - suntuubi.com